Keltaiset ammattiliitot kuriin minimipalkalla ja jäsenhankinnalla

”Jos käräjäoikeuden tuomio jää voimaan, se tarkoittaa, että 2–3 euron palkkoja maksetaan nuorille ja maahanmuuttajille, jotka ovat työmarkkinoilla jo ennestään haavoittuvassa asemassa.”

Näin tiivisti SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto mainostenjakajien palkkakiistan merkityksen työväenliikkeelle Kansanliike Vastavoiman seminaarissa 11. maaliskuuta.

Vastavoiman ravintolaseminaari Oikeutta mainostenjakajille – Stoppi keltaisille liitoille! kokosi ravintola Milenkaan ammattiyhdistysaktiiveja ja muita kiinnostuneita keskustelemaan mainostenjakajien alipalkkauksesta.

Mainosten ja ilmaisjakelulehtien jakajat ovat yksi Suomen huonoimmin palkatuista työntekijäryhmistä. Jakelutyön tuntipalkaksi muodostuu vain muutama euro, eikä mainosten lajitteluun kuluvasta ajasta makseta palkkaa lainkaan.

Jakajien heikot työehdot on neuvotellut Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry. Ammattiliittona esiintyvällä SME:llä on läheiset kytkökset työnantajayrityksiin.


Helsingin
käräjäoikeus antoi tammikuussa 2014 tuomion, jolla se hyväksyi SME ry:n neuvotteleman työehtosopimuksen alan lailliseksi työehtosopimukseksi.

Posti- ja logistiikka-alan unionin PAU:n näkemys on, että SME ry:tä pyörittävät todellisuudessa työnantajat.

”Tiedossani oleva jakaja, joka on SME ry:hyn liittynyt, ei ole saanut edes kutsua yhdistyksen vuosikokoukseen”, kertoi PAU:n tiedottaja Juha Pöyry seminaarissa.

Pöyryn mukaan PAU on edennyt palkkakiistassa juridiikka edellä. Jos käräjäoikeuden tuomio jää hovioikeudessa voimaan, keltaisia liittoja vastaan on kuitenkin taisteltava muilla keinoilla.


Illan
kuluessa seminaari pohti muita mahdollisuuksia torjua palkkojen polkeminen ja keltaisten liittojen toiminta.

SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto huomautti, että Suomi on jättänyt ratifioimatta Euroopan sosiaalisen peruskirjan 4. artiklan, jonka muut Pohjoismaat ovat hyväksyneet. 4. artiklassa jäsenmaat sitoutuvat turvaamaan työntekijöille kohtuullisen vähimmäispalkan, joka  on verojen jälkeen vähintään 60 prosenttia kansallisesta nettokeskipalkasta.

”Tätä asiaa kannattaisi pitää vireillä, koska tullessaan voimaan peruskirjan 4. artikla kumoaisi 2–3 euron palkat”, Lehto sanoi.

Kansalaisjärjestöjen on mahdollista kannella Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle, jos jäsenvaltiot eivät pane Euroopan sosiaalista peruskirjaa täytäntöön.


Palvelualan
Ammattiliitto PAM onnistui 2000 luvun alussa voittamaan kamppailun Videofirma Makuunin perustamaa keltaista liittoa vastaan. Tuolloin työnantajat pyrkivät itse sanelemaan videoalalle surkeat työehdot ja palkat sen sijaan, että olisivat neuvotelleet niistä PAMin kanssa. Tapahtumia kertasi Vastavoiman seminaarissa PAMin neuvottelupäällikkö Juha Ojala.

”Tarina on ihan samanlainen kuin jakajien palkkakiistassa: kun PAM:n neuvottelema työehtosopimus tuli voimaan vuonna 2002, meni muutama kuukausi, ja videoalalle perustettiin ’työntekijäjärjestö’ Videoalan clubi. Sen johdossa toimi työnantajaa lähellä olevia henkilöitä”, Ojala kertoi.

Videofirma Makuuni myöntyi lopulta tekemään PAM:n kanssa työehtosopimuksen videoalalle.

Ojalan analyysin mukaan kolme tekijää vaikuttivat olennaisesti palkkakiistan voittamiseen. Videoalan työntekijöiden ahdinko sai paljon julkisuutta ja PAM onnistui hankkimaan jäsenekseen alan työntekijöitä. Lisäksi Videofirma Makuunin omistaja vaihtui, ja liitto sai uuden omistajan suopeaksi työehtoneuvotteluille. Makuunin aikaisemmin omistanut liikemies joutui liiketoimintakieltoon saatuaan lukuisia tuomioita talousrikoksista.


Seminaarin
viimeisen puheenvuoron käytti Vastavoiman puheenjohtaja Markus Heikkinen, joka kannusti työväenliikettä puhaltamaan yhteen hiileen keltaisten ammattiliittojen ja villien työehtojen torjumiseksi.

”Nämä kahden kerroksen työmarkkinat, joita Suomeen ajetaan, tulevat merkitsemään, että saavutetut edut ovat vaarassa. Tässä on hieno tilaisuus työväenliikkeelle saada se yhteisvoimin estettyä”, Heikkinen sanoi.

%d bloggaajaa tykkää tästä: